A LETTER TO A LOVELORN FRIEND - KIRJE RAKKAUDESSA KÄRSINEELLE

This letter was originally written in Finnish, as here below. Scroll down for the English version, under Adam and Eve, who knew all about innocence, confusion and the long road back to Love.

 

Rakas X,

Joskus elämä antaa meille iskuja, vaikka olisimme tehneet kaiken oikein. Iskut sydämeen ovat erityisen pahoja, koska ne haavoittavat meitä siihen kohtaan, jossa olemme puhtaimmillamme ja parhaimmillamme.

Maailman iskut auttavat meitä kasvamaan - monet etsijät sanovat, että ymmärtämättömyys, itsekeskeisyys jne. on olemassa vain sitä varten, että me voisimme kasvaa. Asiathan saavat osan merkityksestään sitä kautta, että tunnemme niiden vastakohdan - vaikka loppujen lopuksi tietysti elämän pohja on vastakohtien ulottumattomissa, siellä missä olemme kaikki Yhtä.

Sinä tiedät, mistä minä puhun: kun tapahtuu asioita, joita ei toivoisi, on erityisen tärkeää löytää tie takaisin siihen paikkaan sisällämme, jossa on aina pyhä hiljaisuus. Se muistuttaa meitä elämän muuttumattomasta, rakkaudellisesta ytimestä, joka läpäisee kaiken elävän ja elottomalta näyttävän. Kun elämämme ankkuroituu siihen, meillä on aina rauha, vaikka meillä ei aina olisikaan onni.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ymmärrykseen pyrkivä ihminen ei saisi tuntea. Päinvastoin: tunteille on annettava lupa, niiden on saatava tulla kaikessa musertavuudessaan. Vain siten ne voivat antaa viisautensa ja muuttua lohduksi. Silloinkin kun tunteet ovat raskaimmillaan, voit kuitenkin nostaa pääsi ja katsoa ympärillesi: kaikki muu elämä jatkuu kuten ennenkin. Hedelmät maistuvat samalta kuin aina, ihmiset jatkavat askareissaan, linnut hyppivät ensiauringon valossa. Tämä mikä tapahtui oli vain yksi asia, kaikki muu on ennallaan. Niiden asioiden luonne ei ole muuttunut, vaikka siltä voikin juuri nyt vaikuttaa.

Tunteiden, vaikka kuinka syvien, paras puoli on se, että ne menevät aina ohi. (Se on tavallaan niiden huonoin puoli myös! Tai sanotaan mieluummin, että se on niiden olennainen luonne, ja siksi hyväksyttävissä.) Siihen minä yritin tökerösti viitata, kun eilen sanoin että "Et usko, miten monta naista vielä kulkee elämäsi läpi ja miten hulluna tulet olemaan joihinkin heistä - ja aivan erityisesti toisin päin". Se varmaankin kuulosti siltä, että vähättelen näiden tapahtumien merkitystä tai tunteittesi syvyyttä. Sitä en tarkoittanut alkuunkaan. Minä toki tiedän, miten toinen ihminen voi tarkoittamattaankin haavoittaa, ja mitä merkitsee, kun todella haluaa puhtaasti tulla toisen sielun lähelle, ja ei tulekaan ihan kokonaan nähdyksi.

Sinun tapauksessasi olen aivan varma, että elämääsi tulee juuri se oikea nainen, se, joka on yhtä pitkällä hengen tiellä kuin sinä, ja siksi osaa kohdata sinut kokonaan. Sitä ennen saatat kuitenkin tavata kaikenlaisia muita mielenkiintoisia ihmisiä, ja mikäs siinä! Rakkaudellinen rauha on kuitenkin meidän kaikkien ytimessä aina sama, ja hauskaa saa pitää!

Maallisemmalla tasolla on joka tapauksessa hyvä tarkastella sitä, mitä varsinaisesti tapahtui. Ainahan siitä jotakin oppii. Olen sitä mieltä, että toimit juuri niin kuin miehen kuuluukin toimia. Veit asiaasi eteenpäin määrätietoisesti ja tyylikkäästi, avoimesti ja huomaavaisesti. Ei ihme, että hän piti sinua niin kiehtovana ja otti sinut vakavasti, erilaisuudestanne huolimatta. Ei sinun ainakaan tarvitse ajatella, että ensi kerralla on meneteltävä toisin, että olet tehnyt jonkin virheen. Siitä ei nyt ollut kyse - uskoakseni kaikki juontui vain luonteeneroistanne ja niiden tuomista hankaluuksista.   

Ja vielä yksi käytännön neuvo, vaikka kyllähän sinä tämänkin jo tiedät ja varmasti ihan luonnostasi näin toimisitkin. Kun ensi kerran kohtaat hänet, ole ylpeä, ole oma itsesi, vaikka et ehkä enää halua niin avoimesti lämpöäsi näyttääkään. Elä ja ole täysillä. Se osoittaa, että kunnioitat häntä ja hänen valintojaan, ja kunnioitat itseäsi, ja kunnioitat sitä, että ihmisten kuuluu pyrkiä rakastamaan. Että kunnioitat elämää.

 

Halaus,

A

 

Dearest X,

Sometimes life strikes at us even though we have done nothing wrong. Blows to the heart are particularly hard to bear, because they hit us where we are at our purest and best.

Those blows help us grow. Many seekers say that ignorance, self-centredness etc. exist only as tools to help us develop. Things gain part of their meaning for us when we know what is their opposite – though of course the heart of life is beyond any opposites, in the place where we are all One.

You know what I am talking about: when the things that we least wish for happen, it is particularly important to find our way back to that place inside of us where there is always sacred silence. It reminds us of the unchanging, loving core of life, which permeates all creatures, the living and the seemingly lifeless. When our lives are anchored in that place, we will always have peace, even though we may not always have happiness.

This does not mean that we who seek understanding should not feel. On the contrary: feelings must be permitted to enter us in all their crushing glory. Only then can they impart their wisdom and transmute into solace. Even when feelings are the heaviest to bear, you can lift your head and look around you: all the hurly burly of life is going on as always. Fruit still tastes the same, people carry on with their chores, birds hop about in the pale winter sun. This thing that happened is only one thing, the other things remain as ever. Their essential nature has not changed, even though it may seem that it has.

The best thing about feelings, even very deep feelings, is that they always pass. (In a way that is also the worst thing about them! Or, let’s say that change is in their nature, and that is why it’s acceptable.) That was what I was trying to communicate when I crassly said yesterday that “You won’t believe how many women will still pass through your life and how crazy you will be about some of them – and how many more will completely lose their heads over you”. It must have sounded as if I did not understand the depth of your feelings or as if I were pooh-poohing away the significance of recent events. That was not what I meant at all. I really know how another person can wound you, sometimes without meaning to, and what it means when you really and purely want to come to close to another soul, and are not completely seen after all.  

In your case I am absolutely sure that exactly the right woman will come into your life, one who is as far along the spiritual path as you are, and hence will be able to meet you on every level. Before that, however, you may meet all kinds of other interesting people, and why not! That loving core of peace is the same at the heart of all of us, and we are allowed to have fun!

On a more practical note, it’s always good to have a look at what actually happened. It’s a learning experience, after all. I think you acted exactly as a man should when he is interested in a woman. You took things forward purposefully and openly, with style and consideration. No wonder she was interested in you and fascinated by you, even though in the end the differences between you were greater than what connected you. You certainly don’t have to think that you did something wrong, that next time you should do something differently.

One more piece of advice, though you know this already and will surely act just like this off your own bat. When you next meet her, be proud, be yourself, even if you don’t want to show as much warmth as previously. Be completely your own self. That shows that you respect her and her choices, and that you respect yourself, and that you respect the fact that humans are meant to give love a chance to blossom. It will show that you respect Life.   

A big hug,

A